Tervetuloa Koirankarvaisia kudelmia -blogin avajaisiin!

Julkaisin tämän blogin ensimmäisen kerran artesaaniopintojeni aikaan, olisko ollut vuonna 2017. Eihän siinä sitten aika riittänyt kaikkeen ja blogi jäi hunningolle. Postausten tekeminen kasaantui ja kasaantui, ja tietäähän sen miten siinä sitten käy. Lopulta piilotin koko blogin ja se jäi odottelemaan parempia aikoja.

Tänä syksynä sain inspiraation ja päätin kaivaa blogin naftaliinista. Laitoin lähes kaiken uusiksi. Paitsi blogin loistavan nimen, jonka serkkuni keksi. Iso kiitos Merja! 💖

Blogin aiheena ovat pääasiassa käsityöt ja eläimet. Jossain määrin tulen myös esittelemään kalenterituunailuharrastustani. Blogissa tulee olemaan myös pohdintaa elämästä yleensä esim. introverttiydestä, erityisherkkyydestä ja vapaaehtoisesta lapsettomuudesta. Ja voipi olla jotain muitakin juttuja, mitä nyt sattuu päähän pälkähtämään! 

Blogin ihastuttavan Taikaduu -maskotin on luonut hämmästyttävän taitava taiteilija: Pakkastaide! Karikatyyri esittää siis meiän Taikaa. 😍 Kiitos Maria! 💖 Taika pääsi maskotiksi, koska se varastaa aina lankakerät!

Koirankarvaisia kudelmia -blogin maskotti Taikaduu, jonka on luonut Pakkastaide.

Otan mielelläni vastaan palautetta blogista. Jos et kehtaa kommentteihin laittaa, niin miut tavoittaa myös sähköpostilla koirankarvaisiakudelmia @ gmail.com (Huom! Poista välit ennen ja jälkeen @-merkin!) Toki miulle saa muutakin ASIALLISTA sähköpostia laittaa. Ja kommentoikaa rohkeasti, jos postaukset herättävät hilpeyttä, närää, kysymyksiä, ihan mitä vaan! 😊

Blogilla on myös omat somekanavat Facebookissa ja Instagramissa. Niihin pääset alla olevista linkeistä. Kannattaa ottaa ne seurantaan, niin et missaa uusimpia blogipostauksia!

Koirankarvaisia kudelmia Facebookissa

Koirankarvaisia kudelmia Instagramissa

Lämpimästi tervetuloa lukemaan blogiani! 💖

Terkuin: Helba

Ps. Blogissa vilahtaa myös Savon murretta, pahoittelen sitä jos kaikki eivät tykkää. Mutta itselleni on luontevampaa käyttää itsestäni sanaa "mie" kuin "mä" tai "minä". Yritän, että en muuten ala kovasti täällä Savoa vientee ja kientee!

Vanhan koiran elämää - Kun aika alkaa käymään vähiin

Tuisku 16v 9kk

Tätä tekstiä kirjoittaessani Tuisku on iältään 16 vuotta ja 9 kuukautta päälle. Eli todella vanha. Tuiskun terveydentilaan alkoi tulla muutoksia kesän aikana. Se laihtui tasaiseen tahtiin ja loppukesästä vatsa oli löysällä useasti, parina yönä tuli jopa vahinkoja matolle. Mutta muuten Tuiskussa ei ollut sairauden merkkejä. Se oli yhtä iloinen ja virkeä kuin aina ennenkin, siksi en kovin huolestunut. Tuisku on aina ollut herkkä vatsainen. Ajattelin sen olevan osa syy, sekä lämmin sää yhdessä korkean iän kanssa.

Laihtuminen ja löysävatsaisuus kuitenkin jatkuivat syksyn saapuessa. Varasin ajan eläinlääkärille vakio paikkaamme eli Eläinklinikka Norppaan. Tuiskun paino oli 7,4 kg. Toukokuussa se oli painanut 7,9 kg, kesäkuussa paino oli kääntynyt laskuun. Tuiskulta otettiin verinäytteitä ja niistä selvisi, että maksa-arvot olivat hieman koholla, haimalipaasi selvästi koholla ja haimatulehduspikatesti näytti positiivista. Epäiltiin akuuttia haimatulehdusta, mutta koska Tuiskulla ei ollut tyypillisiä haimatulehduksen oireita (kuten oksentelua, pahoinvointia, kipuilua, väsymystä), niin ei voitu pois sulkea haiman muuta toimintahäiriötä tai kasvainta. Tuiskua alettiin hoitamaan kuin akuutissa haimatulehduksessa. Eli ruokavalio vähärasvaiseksi (jota se jo oli, koska meiän Taikalla on krooninen haimatulehdus) ja lääkkeiksi vatsansuojalääke, ripulilääke, maitohappobakteeri ja ruuansulatusentsyymit.

Kolme viikkoa myöhemmin oli kontrolliverikokeen aika. Tuiskun vointi oli pysynyt samana eli hyvänä ja löysävatsaisuutta oli vain satunnaisesti. Paino oli pysynyt samana kuin viime käynnillä. Verikokeista selvisi, että maksa-arvot olivat hieman nousseet ja haimalipaasi oli laskenut puolella edellisestä käynnistä. Kuitenkin arvot olivat edelleen liian korkeat. Eläinlääkäri sanoi, että koska Tuisku on noin iäkäs, niin sillä saattaa alkaa elimet pettämään. Toki kasvainkin on mahdollista. Ultraamalla selviäisi hieman enemmän. Hoitoa ja ruokavaliota jatketaan samana kuin aiemmin, Tuiskun koko loppuiän ajan.

Fakta on se, että elinaikaa Tuiskulla on muutama kuukausi, parhaassa tapauksessa maksimissaan vuosi. Miun pitäisi nyt miettiä, että tahdonko ultrata Tuiskun. Tahdonko tietää, onko Tuiskulla kasvain. Tahdonko tietää, onko jäljellä kuukausi vai puoli vuotta.

Toinen fakta: Tuisku voi tällä hetkellä hyvin. Onko muulla merkitystä?

Tuisku metsässä syksyllä 2022

Artesaaniksi valmistuminen

Valmistuin ohjaustoiminnan tekstiiliartesaaniksi 1.6.2018 Etelä-Savon ammattiopistosta. Valmistujaispäivänä oli kova tuuli...

Kattokaa nyt miun hiuksia!😂😂😂
(Joka itselleen nauraa, se parhaiten nauraa ja elää pisimpään. Vai miten se meni...) 

Tässä vähän parempi kuva... Ja hartioilla muuten yksi näyttötöistäni, salomoninsolmuilla tehty huivi. Ai että mie rakastan tuota langan väritystä!

Vasta valmistunut onnellinen artesaani vuonna 2018.

Valmistujaisruusu