Mie

 

Kuka mie oon

Oon alunperin Lahen tyttöjä vuosimallia 1981. Savonlinnaan päädyin, kun löysin miehen täältä. Ennen kuin edes virallisesti muutin Savoon, niin murre oli jo tarttunut puheeseeni.

Ammatilliset koulutukseni suoritin vasta aikuisena. Nuorena vihasin koulun käyntiä, koska minuu kiusattiin koko peruskouluajan. Jossain vaiheessa tajusin, että en ole enää se koulukiusattu lapsi, vaan aikuinen, joka on kaiken sen kiusaamispaskan yläpuolella. Mutta edelleen vieläkin välillä koen olevani vääränlainen tähän maailmaan. Siihen tunteeseen vaikuttaa myös osaltaan erityisherkkyyteni ja introverttiys.

Olen opiskellut aikuisiällä kolme ja puoli ammattia. Ensin suoritin eläintenhoitajan osatutkinnon. En saanut oppisopimuspaikkaa, joten tutkinnon suorittaminen loppuun asti jäi kesken. Muutaman vuoden päästä siitä opiskelin myyjäksi. Muutaman vuoden päästä siitä opiskelin markkinointiassistentiksi. Ja muutaman vuoden päästä siitä eli 2016-2018 opiskelin ohjaustoiminnan tekstiiliartesaaniksi. Viimeisimmän tutkinnon aikana aloitin tämän blogin, joka kylläkin sitten nuupahti heti alkujaan. Näiden jälkeen olen vielä opiskellut verkkokaupan rakentamista, sosiaalisen median käyttöä työssä ja yrittäjyyden perusteita.

Töitä olen tehnyt hyvin laaja-alaisesti: lehmien lypsäjästä kesäyliopiston kurssisihteeriksi, ja paljon muuta siltä väliltä. Tällä hetkellä työskentelen markkinointiassarina. Mutta viimeistään sitten kun pääsen eläkkeelle, niin miusta tulee kirjailija! 😁 Niin kuin rakkaasta ystävästäni Anne Frost:sta, joka on esikuvani. Lapsuuden unelma-ammattini oli kirjailija ja jo teininä haaveilin kirjoittamiskurssista. Tämän unelman toteutin 2018, kun hain Luovan kirjoittamisen peruskurssille Ahlmannin opistoon. Kurssi kesti vuoden ja sain siitä uutta kipinää kirjoittamiseen. Yhä edelleen unelmoin kirjailijan ammatista.

Miun harrastukset... Siis ajattelen välillä, että eihän miulla ole mitään harrastuksia, koska en tee mitään erityistä kovin säännöllisesti. Mutta kai semmoisetkin ovat harrastuksia joita ei tee joka päivä tai edes joka viikko? Siinä tapauksessa harrastan ainakin kalenteri tuunailua/bujoilua, ukulelen soittoa, neulomista, neulahuovutusta, kirjoittamista, lukemista, suoratoistopalveluista sarjojen/leffojen katselua, huonekasvien hoitoa, somea sekä lemmikkejäni: akaattikotiloita ja koiria.

Rakkain harrastukseni, tai pikemminkin elämäntapa, ovat koirat. Tai ehkä sekin on vähättelyä... Koska perheenjäseniähän koirat ovat, ainakin miulle. Sain ensimmäisen koirani tammikuussa 1991 ollessani 9-vuotias ja sen jälkeen koiratonta päivää ei ole ollut. En osaa edes kuvitella millaista olisi elää ilman koiraa. Voiko olla Heliä ilman koiraa? Tuntuu aika mahdottomalta ajatukselta...

Ensimmäinen koirani Turre auttoi kestämään koulukiusaamisen ja teini-iän kipuilut. Turre oli miun paras kaveri, ystävä johon pystyi luottamaan. Turren turkkia vasten tuli itkettyä monet itkut, mutta Turre toi myös valtavasti iloa ja antoi positiivista energiaa vaikeina hetkinä. Turren kanssa yhdessä kasvettiin lapsista aikuisiksi. 💕

Turre ja mie