Ensimmäiset neulomukseni sitten peruskouluaikojen

Vuonna 2016 syksyllä lähdin opiskelemaan tekstiiliartesaaniksi siksi, että oppisin taas neulomaan. En tiedä olenko koskaan osannut, ala-asteella (eli lähes 30 vuotta sitten!) tein lapaset joista toinen oli huomattavasti suurempi kuin toinen ja jenkkisukat jotka olivat kyllä yllättävän hyvät. Joskus parikymppisenä aloitin tekemään kaulahuivia, tuolla se on vieläkin kesken, pääsin noin 10cm asti kunnes innostus lopahti. (Silloin kun kärsivällisyyttä on jaettu niin mie en ole ollut siinä jonossa, todennäköisesti olen ollut paijailemassa koiranpentuja.)

Villasukat

Aloitin neulomisen opettelun uudelleen syksyllä 2016 tekemällä villasukat. Opettaja neuvoi kädestä pitäen ihan silmukoiden luonnista kantapään ja kärkikavennuksen tekemiseen. No eihän nuista sukista mitkään kauniit tulleet, mutta ajoivat asiansa niin hyvin, että nyt niissä on jo kantapäässä reikä ahkeran käytön vuoksi.

Villasukat

Lapaset

Seuraavaksi neuloin lapaset. Ja kävi ihan samalla tavalla kuin ala-asteella, että toinen lapanen on pieni ja toinen iso (erityisesti peukalot). Mikä ihme lapasissa on, että käy noin? Kun ei villasukkienkaan kanssa käy, villasukista tulee saman kokoiset, lapasista ei. Muuten niistä kyllä tuli ihan sievät.

Lapaset

Läpälliset kynsikkäät

Avomieheni tahtoi kynsikkäät joissa on läpät sekä peukalolle, että muillekin sormille. Netistä etsiskelin mahdollisimman helpon ohjeen ja ei kun hommiin. Voin sanoa, että välillä meinasi usko loppua niitä sormiosia tehdessä. Jouduin muutamaan otteeseen purkamaankin kun sormien aukot olivat liian tiukat jopa naisen käteen. Ja puikkojen välikohdat näkyvät löysinä silmukoina kämmenessä ja kämmenselässä. Mutta tulipahan tehtyä ja ovathan nuo isännälle kelvanneet. Eikös se ole pääasia, että asiakas on tyytyväinen?

Läpälliset kynsikkäät